Teollisuustuotantoa ei saa ajaa pois Suomesta

Tulevien vaalien yksi kärkiteemoja näyttää olevan ilmastopolitiikka. On itsestään selvää, että ilmastoteot ovat tärkeitä ja tarpeellisia. Keskustelussa unohtuu kuitenkin usein muutaman asia. Ensinnäkin Suomen osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on noin 0,14 %. Tästä huolimatta Suomen raskas teollisuus joutuu kärsimään ilmastopolitiikasta johtuvasta kilpailuhaitasta. On syytä myös muistaa, että Suomen päästövähennystavoite on jo nyt EU:n tiukin eli 39 prosenttia vuoden 2005 päästötasosta. Tämä on siis todella kunnianhimoinen tavoite. Samaan aikaan useat EU-maat, eli keskeiset kilpailijat ovat saaneet neuvoteltua tai kiristettyä itselleen paljon alhaisempia tavoitteita. Näin siis EU:ssa, muissa todellisissa saastuttajamaissa tilanne on se, että ne eivät ole käytännössä mitenkään mukana ilmastotalkoissa.


Teollisuus tarvitsee myös päästökauppakompensaatiota. Päästöoikeuksien hinta nousi vuoden 2018 aikana vajaasta kahdeksasta eurosta yli 20 euroon. Hinta on korkeimmalla tasolla kymmeneen vuoteen. Tähän syynä on vuoden 2019 alussa voimaan astunut markkinavakausmekanismi. Tämän seurauksena markkinoille tulevien lupien määrä vähenee noin 40 prosentilla vuoteen 2018 mennessä. Mikäli päästökaupasta seuraava energialaskun nousu ajaa teollisuutta EU-maista pois, päästöt kasvavat ja päästökaupan sinänsä hyvä idea kääntyy itseään vastaan.

Mikäli päästökaupasta seuraava energialaskun nousu ajaa teollisuutta EU-maista pois, päästöt kasvavat ja päästökaupan sinänsä hyvä idea kääntyy itseään vastaan.


EU on asettanut tavoitteen 80-95 päästövähennyksistä vuoteen 2050 mennessä. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi tarvitaan lisää energiatehokkuustoimia sekä paljon uusiutuvaa energiaa. Maapallon keskilämpötilan nousuun pysäyttäminen alle kahteen asteeseen on laajasti hyväksytty tavoite. Tähän tarvitaan kaikkien Pariisin ilmastosopimuksen allekirjoittaneiden maiden yhteistä, todellista sitoutumista.


Energiaintensiivinen teollisuus on tärkeä osassa ilmastomuutoksen ratkaisemisessa. Siitä saadulla arvonlisällä toteutetaan ne investoinnit, joilla vähäpäästöisempää tuotantoteknologiaa voidaan Suomessa kehittää. Uusiutuvien energian tuotantomuotojen ja uusien teknologioiden myötä meille syntyy myös paljon liiketoimintamahdollisuuksia täällä toimiville yrityksille.


Ilmastoratkaisuista puhuttaessa keskustelu on pyörinyt vilkkaasti myös metsän ympärillä. On selvää, että metsien aktiivisella käytöllä ja metsien kasvun lisäämisellä saadaan paras mahdollinen lopputulos.
Metsiä on voitava hakata vuosittain keskimäärin enintään puuston kasvua vastaava määrä siten, että puuston määrä ei muu poistuma huomioiden pidemmällä aikavälillä vähene. Puuta myös kasvaa vuosi vuodelta enemmän metsänhoidon kehittyessä.


Teollisuuden säilyttäminen ja kehittäminen Suomessa on todellinen ekoteko. Meidän on pidettävä huolta, ettemme omilla toimillamme ja päätöksillämme ole edesauttamassa kehityssuuntaa, jossa teolliset työpaikat ja osaaminen katoavat Suomesta.


Erno Välimäki, Pori
Kansanedustajaehdokas (vas.)